Vesikehä

6 kpl; vesikehä- kiertää ja kuljettaa

> Vesikehä (hydrosfääri): koostuu merien, mantereiden ja ilmakehän vesistä

> Maapallon syntyessä koostui metaanista, vesihöyrystä, typestä, hiilidioksidista, vedystä ja ammoniakista, maapallon jäähtyessä vesihöyry tiivistyi ja syntyi meriä, järviä, jokia ja pohjavesiä, myöhemmin kehittyi alkeellisia eläimiä; osa pystyi yhteyttämään (happi reagoi vedyn kanssa--> vettä)

> suurin osa vesistä suolaisia ~ makeaa alle 3 %

>  Makeasta vedestä on sitoutunu jäätiköihin ja lumeen

> juomakelpoinen vesi on jakautunut epätasaisesti maapallolle

> Osa pintavettä, suurempi osa pohjavettä

> Vesivarasto pieni, mutta siitä kulkee paljon vettä, koska kaikki veden kiertokulussa oleva vesi kulkee ilmakehän kautta

> Myös joissa ja järvissä on pieni vesivarasto, vaikka vettä kulkee paljon 

> Jäätikkö- ja pohjavesivarastot ovat suuret, mutta vesi vaihtuu hitaasti

> vesi liikkuu jatkuvasti ja muuttaa olomuotoaan kierron aikana

> Hydrologinen kierto: Ylläpitää Auringon säteilyenergia ja Maan painovoima, 

• Auringon lämpösäteily haihduttaa vettä meristä ja mantereelta ilmakehään
• Tuuli kuljetaa sitä
• Suurin osa sataa mereen saman tien, kiertokulku siis nopea merellä 
• Loput kulkeutuut ilmavirtauksessa mantereelle

> Haihtuminen (evaporaatio): Lämmöstä johtuvaa (Aurinko ja vulkaanisilla alueilla maa), pintavedet ja kasvit, tuuli/kuiva ilma sekä matala ilmanpaine lisäävät

> Transpiraatio: Kasvien ja eläinten elintoimminot vapauttavat vettä ilmakehään

> Ilmakehässä vesihöyry tiivistyy; muodostuu pisaroita - satavat alas maan vetovoiman takia

    - Osa sateesta imeytyy maan pinnan alle ja kiinnittyy maahiukkasiin tai suotautuu pohjavedeksi

    - Osa posituu pintavaluntana maan päältä - osa pintakerrosvaluntana pintakerroksesta

    - Vesistöihin kulkeutunut vesi päätyy mereen tai haihtuu

> Kosteus voi tiivistyä viilealle pinnalle kasteeksi tai härmistyä josta syntyy kuuraa

> Maavesi: Maaperään sitoutunut vesi; kiinnittynyt maa-aineksien hiukkasiin eli maapartikkeleihin, vesi muodostaa kalvomaisen rakenteen niiden ympärille; ilmaa ulkopuolella, <- estää veden suotautumisen. Kasvit hyödyntävät imemällä sitä itseensä

• Kyllästynyt vesi: Ei imeydy kunnolla märkään maahan - Kuivaan maahan saattaa kestä kauankin imeytyminen 

> Pohjavesi: Maanpinnan alle imeytynyttä, pohjavesivyöhykkeeseen kulkeutunutta vettä, näillä alueilla maaperän huokoset ovt täyttyneet vedestä; ilmaa siellä ei ole lainkaan seassa, sora läpäisee prhaiten ~ savi huonoiten (kapillaari-ilmiön takia vesi nousee takaisin pintaan haihtuen ilmakehään), pinta noudattelee maanpinnan korkokuvaa; yhtyy vesistöihin, soihin ja lähteissä, 2-4 m syvyydessä (harjuilla jopa 30-50 m), korkeimmillaan lumien sulaessa sekä syyssateiden aikaan - alhaisimmillaan kesällä sekä talvella
      - akviferi: maa- tai kivilsjimuodosuma, jossa on paljon vapaata pohjavettä
      - Orsivesi: vettä läpäisemättömien maakerrosten päälle jäänyt vesikerros
      - säätelee: sadanta sekä lumien sulamisesta tulevat vedet 
      - Veden imeytymiseen vaikuttaa: maa- ja kallioperän veden johtavuus, sateen määrä ja kesto, maaston muodot, maapinnan laatu sekä kasvillisuus

> Vuorovesi: Säännöllinen veden pinnan lasku ja nousu, aiheutuu Kuun (merkittävin), Maan ja Auringon vetovoimien yhteisvaikutuksesta sekä Maan pyörimisestä akselinsa ympäri, Suoraan jonkin paikan yläpuolella oleva kuu vetää valtameren vettä itseensä; mereen syntyy pullistuma - vastakkaisella puolella vesi nousee koska Kuun vetovoima on pienimmillään, ilmiön voimakkuus vaihtelee koska meret syvyydet ja pohjien muodut vaihtelevat, myös rantaviiva, salmet ja saaret aiheuttavat kitka maan ja meren välillä (maan pyörimisliike hidastuu, kuu etääntyy hitaasti maasta)

•  vaihtelu valtamerillä 1-2 m ja itämeressä 4-15 cm
• nousuvesi (vuoksi) ja laskuvesi (luode) kummatkin kaksi kertaa vuorokaudessa 12 h ja 25 min välein
• vuorovedenvaihteluun menee aikaa 24 h ja 50 min eli se ei ole aina samaan aikaan, 28 pvän sykli (kuu ja aurinko aiheuttaa)
• tulvavuoksi: kahdesti 28 pvän  aikana kuu ja aurinko yhdistävät voimansa ja aiheuttavat erittäin voimakkaan nousuveden, uusi kuu ja täysi kuu
• vajaavuoksi: kuu on suorassa kulmassa maahan nähden, tulee tavallista matalampi nousuvesi, kuun kierron ensimmäisen ja neljänneksen aikaan 

> Vesitase: Valuma-alue on vedenjakajan rajaama alue, koostuu maa- ja vesialueesta josta vesi poistuu 

• Vedenjakajat ovat valuma-alueen reunoilla olevia korkeampia maastokohtia
• vesistöalue muodostuu useammasta valuma-alueesta, joiden vesi päätyy samaan laskujokeen
• mitattaessa otetaaan huomioon alueelle satanut vesi (P), alueelta haihtunut vesi (E) ja pinta- ja pohjavesivaluntana poistunut vesi (R), yksikkö millimetreinä
• Yhtälö deltaS=P-E-R
• Jos alueella sataa enemmän kuin vettä poistuu vesivarastojen määrä kasvaa~ jos taas poistuu enemmän kuin sataa niin se pienenee

Barbadoksen maanpinta läpäisee hyvin vettä, joten siellä on runsas pohjavesiverkosto ja valuma-alueita joita halutaan suojella. Siellä on vuorovettä http://fi.wisuki.com/tide/5453/worthing <-- osoitteesta voi seurata tilannetta