aikavyöhykkeet ja leveysasteet

Kappaleen 3 (Maa pyörii radallaan) tiivistelmä



> Maapallo on 23,5 astetta kallella kiertorataan nähden ja pyörii itään; yksi pyörähdys kestää 24 tuntia (aurinkovuorokausi)

> Tähtivuorokausi, on aika joka kuluu maapalloon pyörähtämiseen akselin ympäri suhteessa kauempana sijaitseviin tähtiin, noin 4 minutuuia aurinkovuorokautta lyhyempi

> Coriolisilmiö aiheutuu kun maa pyörii itsensä ympäri. Seurauksena on mervirtojen ja tuulien kääntyminen, navoilla ja päiväntasaajilla heikoimmillaan ja keskileveyksillä voimakkaita

> Maapallolla on 24 aikavyöhykettä. GMT:n (Greenwich mean time) lähtökohtana on että nollameridiaani kulkee Greenwichin observatorion kautta
         - Kyseisessä pituuspiirissä 7,5 astetta itään ja länteen noudatetaan GMT-aikaa
         - itään mentäessä lisätään tunteja ja länteen mennessä vähennetään


> 1h=15 astetta. Perustelu: maapallon ympärysmitta on 360 astetta ja se jaetaan 24 tunnilla.
         

>kansainvälinen päivämääräraja (180 astetta itäistä ja läntistä pituutta) sijaitsee  Tyynellämerellä jossa aikavyöhykkeet kohtaavat. Sen ylittäessä itään päin siirrytään edelliseen vuorokauteen ja länteen päin mennessä ollaan perillä vuorokausi                     myöhemmin

> UTC (universal time, coordinated) eli koordinoitu yleisaika on käytännössä vanha GMT-järjestelmä, mutta tarkempi; se ottaa huomioon maan epätasaisen pyörimisliikkeen ja tasaa sitä karkaussekunnin verran. Se on syrjäyttänyt GMT-aikavyöhykejaon
        -Suomessa on UTC +2

> Leveydeltään suuret valtiot jakautuvat eri aikavyöhykkeisiin käytännöllisien ja taloudellisien syiden takia. Esim. Yhdysvallat (5 eri aikavyöhykettä). Kiinassa on käytössä vain yksi aikavyöhyke

> Kierros auringon ympäri kestää 365 päivää ja 6 tuntia --> joka neljäs vuosi lisätään ylimääräinen päivä, karkauspäivä, helmikuuhun


> Koska maan kiertorata on elliptinen (hieman soikea) ja aurinko on ellipsin toisessa polttipisteessä, maa on tammikuussa lähimpänä aurinkoa eli perihelissä. Kiertonopeus on suurempi -> pohjoisen pallonpuoliskon talvi on viisi päivää lyhempi kuin kesä
        - Aphelissä maa on kauimpana auringosta


> Vuodenajat johtuvat maan kierrosta Auringon ympäri sekä akselin kallistumiskulmasta. Auringon paistaessa kohtisuoraan Kravun kääntöpiirille on pohjoisella pallonpuoliskolla kesä, kun taas auringon paistaessa kohtisuoraan Kauriin kääntöpiirille pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi


> Kravun kääntöpiiriltä Kauriin kääntöpiirille on alue joka saa vuodenajasta riippumatta paljon aurinkoa; lämpösäteilyä tulee tasaisesti koko ajan eli siellä on aina kesä


> Kaamos on ajanjakso jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Phjoisella ja eteläisellä napapiirillä, mitä lähemmäs napoja mennään, sitä pidempi on kaamosaika


> Zeniitti on taivaan lakipiste. Korkein kohta, josta auringon säteet paistavat keskipäivällä suorimmin maanpintaa kohti. Tällöin auringon lämpö- ja säteilyvaikutus on suurin


> Kesäpäivän seisaus: aurinko paistaa zeniitistä Kravun kääntöpiirille
   Syys- ja kevätpäivän tasaus: Aurinko paistaa kohti suorasti päiväntasaajalle (yö ja pvä yhtä pitkiä)
   Tavlipäivän seisaus: Aurinko paistaa kohtisuoraan Kauriin kääntöpiirille

> Tropiikki: kääntöpiirien välinen alue, aina kesä, jatkuvasti paljon auringon säteilyä


> Kalottialue: Vähäinen auringon säteily koko vuoden, koska säteet osuvat maahan viistosti laajalle alueelle. Talvella kaamos


> Keskileveyksien alue on tropiikin ja kalottialueen välissä; ei kaamosta mutta aurinko ei paista myöskään zeniitistä

    

    















Barbados on saarivaltio Atlantin ja Kuubanmeren välissä, joten sen aikavyöhyke on -4 GMT ja kesäaikaa valtiolla ei ole käytössä.  
      Barbados jää kravun kääntöpiirin ja päiväntasaajan väliin. Leveysasteella 13,1 ja pituusasteella -59,5