> Tuuli: ilman liikettä, tasoittaa Auringon lämmön epätasaisen jakautumisen aiheuttamien lämpötila ja ilmanpaineen eroja
> Konventio: Aurinko lämmittää maan pintaa; ilma ja maa lämpenevät, lämmin ilma laajenee ja kevetessään kohoaa ylöspäin
- matalapaine : ilmaa kohoaa suuria määriä ylöspäin
- korkeapaine: kohoava ilma jäähtyy; muuttuu raskaaksi, kääntyy ilmakehässä sivuille ja laskeutuu alas; suuret määrät nostavat ilmanpainetta
> Tuulen synty: Ilmanpaine-erot pyrkivät tasaantumaan; ilmaa virtaa korkeapaineeseen matalapaineeseeen, mitä suurempi ero, sitä kovempi tuuli.
> Tuulen suuntaan (puhallus suunta) vaikuttaa:
Ilmapaine-erot
Maan vetovoima
coriolisilmiö
maanpinnan kitka
> Päiväntasaajalla on pysyvä matalapaine, koska aurinko lämmittää maanpintaa ja merta ympäri vuoden jotka lämmittävät ilmaa. Lämmennty ilma lähtee kohoamaan ylöspäin ja ilmanpaine alenee. Ilma kohoaa ja troposfääriin asti ja kääntyy pohjoiseen ja etelään. Ilma laskeutuu noin. 30. leveysateilla; syntyy korkeapainealueita eli hepoasteita joilta ilma virtaa pasaatituulina päiväntasaajalle. Coriolisilmiö kääntää tuulet koillis- ja kaakkoispasaatiksi.
> Navoille aurinko paistaa vähiten joten ilma siellä on kylmää. Laskevat ilmavirtaukset aiheuttavat korkeapainee. Sieltä puhaltavat kylmät tuulet etelään ja coriolisilmiö kääntää ne itätuuliksi. Hepoasteiden korkeapainealueilta ilma virtaa pohjoiseen länsituulina. Ilmamassat kohtaavat, kylmä ilma pakottaa, syntyy polaaririntaman matalapainealue jossa syntyy liikkuvia matalapaineita, sykloneita
> Tuulen synty: Ilmanpaine-erot pyrkivät tasaantumaan; ilmaa virtaa korkeapaineeseen matalapaineeseeen, mitä suurempi ero, sitä kovempi tuuli.
> Tuulen suuntaan (puhallus suunta) vaikuttaa:
Ilmapaine-erot
Maan vetovoima
coriolisilmiö
maanpinnan kitka
> Päiväntasaajalla on pysyvä matalapaine, koska aurinko lämmittää maanpintaa ja merta ympäri vuoden jotka lämmittävät ilmaa. Lämmennty ilma lähtee kohoamaan ylöspäin ja ilmanpaine alenee. Ilma kohoaa ja troposfääriin asti ja kääntyy pohjoiseen ja etelään. Ilma laskeutuu noin. 30. leveysateilla; syntyy korkeapainealueita eli hepoasteita joilta ilma virtaa pasaatituulina päiväntasaajalle. Coriolisilmiö kääntää tuulet koillis- ja kaakkoispasaatiksi.
> Navoille aurinko paistaa vähiten joten ilma siellä on kylmää. Laskevat ilmavirtaukset aiheuttavat korkeapainee. Sieltä puhaltavat kylmät tuulet etelään ja coriolisilmiö kääntää ne itätuuliksi. Hepoasteiden korkeapainealueilta ilma virtaa pohjoiseen länsituulina. Ilmamassat kohtaavat, kylmä ilma pakottaa, syntyy polaaririntaman matalapainealue jossa syntyy liikkuvia matalapaineita, sykloneita
> Planetaariset ilmapaine- ja tuulivyöhykkeet aiheuttavat suuria ja pysyviä ilmiöitä ilmakehässä
- päiväntasaajan matalan alueilla ilmavirtaukset aiheuttavat kosteuden tiivistymisen sekä rajuja kuuroja päivittäin
> Hepoasteiden korkeapainealueilla ilma on kuivaa ja aurinkoista
> polaaririntaman matalapaineet tuovat 40.-70. Leveysasteille sateita ja epävakaisuutta ~ navoilla yleensä pilvetöntä, kirkasta ja kylmää korkeapaineen laskevien ilmavirtauksien takia
> Auringon zeniittiasema (pohjois-eteläsuunta) ja koko planetaarinen ilmapaine- ja tuulijärjestelmä (pohjois-eteläsuunta) liikkuvat.
> Monsuunituulet: Vuodenaikaistuulia, aiheutuvat mantereen ja meren erilaisesta lämpenemisestä
- kesämonsuuni: Aasiassa, kun auringon zeniittiasema siirtyy keväällä pohjoiselle pallonpuoliskolle jolloin Aasian manner lämpiää, kehittyy matalapaine joka vetää kosteaa ja lämmintä ilmaa Intian valtamereltä. Sateinen
- talvimonsuuni: Aasian manner jäähtyy nopeasti; korkeapaine, meret jäähtyvät hitaammin; matalapaine, puhaltaa mantereelta merelle, 'kuivaa'
> Paikallistuulet: pieniä, vuorokauden mukaan, suuntaavaihtelevia,
- merituuli: aurinkoisena ja tyynenä kesäaamuna maa lämpiää mereä nopeammim; matalapaine. Ilmavirtaukset vetävät tilalle mereltä ilmaa. Aamulla heikko, iltapäivällä kohtalainen
- maatuuli: illalla auringonlaskun jälkeen, puhaltaa maan korkeapaineesta merelle, heikko, tuo joskus saaristoihin lämmintä ilmaa auringonlaskun jälkeen
- rinnetuuli: Syntyvät vuoristoissa vuorenrinteen ja laakson lämpötilaeroista; Päivällä rinne lämpenee, ylös muodostuu matalapaine, korvaava ilma virtaa laakson pohjalta ylös <- Laaksotuuli. Yöllä tilanne on päinvastainen. Puhaltavat aina kylmästä lämpimään
- Valumatuuli eli kylmä laskutuuli: Puhaltavat vuoristoista, ylängöiltä sekä jäätiköiltä, syntyy kun ilma jäähtyy ylängöllä, jäähtynyt ilma laskeutuu vuorenrinnettä alas, nopeus yleensä alle 20 m/s
- Valumatuuli eli kylmä laskutuuli: Puhaltavat vuoristoista, ylängöiltä sekä jäätiköiltä, syntyy kun ilma jäähtyy ylängöllä, jäähtynyt ilma laskeutuu vuorenrinnettä alas, nopeus yleensä alle 20 m/s
- Föhntuuli eli lämmin laskutuuli: Syntyy kun kostea ilma kohoaa ylös vuoren rinnettä, ilmassa oleva kosteus tiivistyy sateiksi meren puolelle, Tiivistymisessä vapautunut lämpö hidastaa jäähtymistä, vuoren ylittänyt kuiva ilmamassa lämpenee nopeasti, tavallista Alpeilla sekä Skandeilla
> Myrskytuulet: Voimakkaan matalapaineen yhteydessä ayntyvät tuulet saattavat yltyä myrskyksi, keskituulen nopeuden oltava yli 21 m/s ,
- Hirmumyrsky: 33 m/s; esiintyy yleensä päiväntasaajan molemmilla puolilla loppukesästä, vähintään 26 asteen merivesi; yllä matalapaine
- Trooppiset pyörremyrskyt: Elinikä päivistä kuukausiin
- Tornadot: voimakkaita, pyörteisiä, supppilomaisia, muodostuvat yleensä ukkospilvien yhteydessä, elinikä alle 10 minuttia
- Trombit: Pienialaisempia kuin tornadot, lyhyt ikäisiä, myrskytuulia, Suomessakin voi esiintyä
> Syöksyvirtaus: ukkospilvestä laskeutuu voimakas kylmän ilman virtaus, tuuli voi olla hetkellisesti jopa 50 m/s, puut kaatuvat samaan suuntaan
> Suihkuvirtaukset (jetvirtaukset): Troposfäärin yläosassa esiintyviä tuhansia kilometrejä pitkiä tuulia, ne aiheutuvat troposfäärin lämpö- ja ilmapaine-eroista, polaaririntaman suihkuvirtaukset keskileveyksillä lännestä itään päin ja sen on voimmakkain, aaltoilu vaikuttaa säätilojen ja matalapaineiden kehittymiseen
Barbadoksella ei juurikaan ole trooppisia myrskyjä. Hurrikaani vaikuttaa noin 3,6 vuoden välein ja suoraan myrsky osuu vain 19,8 vuoden välein. Hurrikaani vaara kuitenkin on kesä-lokakuussa. Aktiivisin sadekausi on heinä-marraskuu, mutta sadetta tulee ympäri vuoden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti