Sää

9 kpl: Sää - odotettavissa huomisiltaan

> Sää : Ilmakehän hetkellinen tila

> Säätekijöitä: 

• lämpötila
• pilvisyys
• sademäärä
• tuulen nopeus sekä suunta
• ilmankosteus
• ilmanpaine
• auringonsäteily 

> Syklonit: liikkuva matalapaine, hepoasteilta tuleva lämmin ilmamassa kohtaa napa-alueilta tulevan kylmän ilman joiden reaktiossa syntyy kieleke johon syntyy matalapaine lämpimän ilman noustessa (lämmin rintama; pilvisyys ja tasaiset pitkät sateet). Kylmä rintama syntyy kielekkeen takareunaan jossa kylmä ilma työntää lämmintä ilmaa. Liikkuu n. 30-60 km tunnissa. Voivat olla jopa Euroopan kokoisia ja elinikä on 5-12 päivää

> Kylmä rintama liikkuu lämmintä nopeammin ja sen saavutettua lämpimän matalapaine on täyttynyt. Lämmin kohoaa sen yläpuolelle synnyttäen okluusiorintaman jossa on heikkoja sateita

> Pilvityypit:

1. Jalaspilvi: 5 km:n korkeudella. Jos niitä seuraavat paksummat pilvet, on se merkki lämpimän rintaman lähestymisestä
2. Kumpupilvi: 1-2 km:n korkeudessa. aurinkoisella kesäsäällä ilmavirtausten seurauksena. Haihtuvat ennen auringonlaskua
3. Kuuro- ja ukkospilvi: 0,5-13 km:n korkeudella, yleensä näkee vain tumman pohjan joka näyttää peittävän koko taivaan

> Sään ääri-ilmiöt ovat poikkeavia myrskyjä, tulvia, helteitä, kuivuusjaksoja, rankkasateita sekä poikkeuksellisen rankkoja lumisateita ja jäätäviä oloja

Sateet

8 Kpl: Sateet - Luvassa pilvistyvää

> Sateen synty: 

• Ilma nousee ja jäähtyy
• vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi/ härmistyy kääkiteiksi
• Tarvitaan myös tiivistymistä

   - Absoluuttinen kosteus: Veden määrä grammoina

   - Suhteellinen kosteus: Veden määrä prosentteina siitä osuudesta, jonka tietyn lämpöinen ilma maksimissaan pidättää ~ Pidätyskyky kasvaa lämpötilan noustessa

  -Kastepiste: Vesihöyryn tiivistyminen alkaa, suhteellinen kosteus 100 %

• Syntyy joko törmäysprosessissa; pilvipisarat kasvavat suuremmiksi koska vesihöyry tiivistyy niihin
• Tai jääkideprosessissa; pilven yläosa jäähtyy, jääkiteiden ympärille vesihöyry härmistyy

> Lähes kaikki sateet alkavat lumisateena, kesällä ne sulavat matkalla

> Tavallisinta sadetta päiväntasaajalla rankat ukkosluontaiset kuurosateet

> Sadetyypit jaetaan syntytavan mukaan

1. Konvektiosade: Aurinko lämmittää voimakkaasti maanpintaa joka lämmittää yläpuolella olevaa ilmaa, ilma kohoaa korekalle ja tiivistyy kumpu- ja ukkospilviksi, raju ja lyhytaikainen ukkoskuuro tropiikissa 
2. Orografiset eli vuoristosateet: Mereinen ja kostea ilmamassa kohtaa rannikon tai vuorenrinteen ja kohoaa ylöspäin, ilmamassa viilenee sekä tiivistyy sateeksi meren puolelle. Yli päässyt ilma kuivuu ja lämpenee 
3. Rintamasade: Polaaririntamassa sykloneiden yhteydessä, kylmä ilmamassa pakottaa lämpimän ja kostean ilman kohoamaan (siellä on syntynyt heikkoja ja pitkäaikaisia sateita), voimakkaita kuurosateita

> Päiväntasaajan matalapaineen kohdalla sateisinta

> Lämpimät merivirrat lisäävät sateisuutta ja kylmät aiheuttavat kuivuutta

> Maapallon planetaariset ilmapainevyöhykkeet sekä niiden sateet jaa tuulet  liikkuvat zeniittiaseman mukana pohjois-eteläsuunassa 

meret

 7 kpl: Meret - lämmittävät ja viilentävät 

> yli 70% maapallon pinta-alasta

> Valtameriä: Tyynimeri, Atlantti, Intian valtameri, Eteläinen jäämeri ja Jäämeri

> Sivumeriin kuuluu välimeret (Karibianeri), sisämeret (itämeri) ja renuameret (Pohjanmeri)

> Topografia eli pinnanmuoto

> Mannerjalusta: reunustaa mantereita, viettää loivasti rantaviivasta 200 m

> Mannerrinne: tulee mannerjalustan jälkeen, viettää 4 000 m

> Merenpohja: melko tasainen syvänmerentasanko, keskiselänteet ovat siellä missä litosfäärilaatat erkanevat toisistaan (tilalle tulee uutta pohjaa), keskiosan luona 60 000 km pitkä vuoristo, sammuneita ja aktiivisia tulivuoria

> Kerroksellinen rakenne; lämpimän veden paksuus voi olla jopa 500 m, alemmassa kerroksessa, termokliinissä, lämpö tila laskee. alimmassa kerroksessa on kylmintä vettä jossa lämpötila 5-0 astetta

> Vesi kiertää myös syvyyksissä

> Merivirrat: pysyviä, pinnansuuntaisia, syntyvät samaan suuntaan puhaltavien pasaati- ja länsituulten vaikutuksesta, coriolisilmiö muokkaa suuntaa, n. 100-200 metrin syvyydessä

   • Lämpimät liikkuvat päiväntasaajalta navoille. Nostavat rannikkoalueiden keskilämpötilaa ja lisäävät sateita ( vesihöyry tiivistyy sateeksi mantereella, tuuli kuljettaa)

   • Kylmät liikkuvat navoilta päiväntasaajalle. Viilentävät rannikkoalueiden keskilämpötiloja ja aiheuttavat kuivuutta ( mereltä mantereelle puhaltava ilma on kuivaa koska vesihöyry tiivistyy sateeksi kylmän merivirran yllä)

> Päiväntasaajavirta: kaakkois- ja koillispasaati synnyttävät, liikkuu kohti länttä, vasta virta eteläisen ja pohjoisen välissä, 

> Jätepyörre: Itsekseen syntynyt merikaatopaikka; siellä on useita miljoonia tonneja jätettä

> Ekmanin spiraali: Seurausta kitkasta ja coriolisilmiöstä, kääntää pintaveden suuntaa

> Termohaliininen kierto: lämmin ja kylmä merivirta

> Myös pystysuuntaisia liikkeitä
   - Vajoamisen aiheuttaa pintaveden tiheyden kasvaminen (suolapitoisuuden lisääntyessä tai veden kylmentyessä)
   - Syvänmeren merivirrat aiheutuvat vesimassojen tiheyseroista ja tiheyden muutoksista
   - Kumpuamisen aiheuttaa meriveden törmäys mannerjalustaan jossa valtameren vesi sekoittuu tehokkaasti
          ~ ravinteikas vesi tukee planktoneliöiden kasvua

> Aallot: Osa tuulen liike-energiasta siirtyy vedelle, syntyy pyörivää liikettä joka aiheuttaa veden rikkoutumisen. Sen takia tuuli tarttuu paremmin vesiolekykeihin synnyttäen suurempia aaltoja. Myös Vuorovesi-ilmiöt aiheuttavat aaltoja
    - Muotoon vaikuttaa veden ominaispaino, veden syvyys
    - Tyrsky: Jyrkän aallon harja kaatuu muodostaen vaahtopään
    - Ristiaallokko: Aaltoja tulee kahdesta eri suunnsta
    - Hyökyaallot: Eli tsunamit syntyvät merenalaisten maanjäöristysten, maanvyörymien tai tulivuorenpurkausten seurauksena, aaltoliike vaikuttaa koko syvyydessä

Barbadoksella sataa vuodessa 1 000 mm:n ja 2 300 mm:n välillä. Ajatellaan sen kuuluvan trooppiseen monsuuni ilmastoon ja merivirta kulkee kaakosta luoteeseen. Merivirtojen mukana Barbadoksen rannoille saapuu silloin tällöin tavaraa meren toiselta puolelta

Vesikehä

6 kpl; vesikehä- kiertää ja kuljettaa

> Vesikehä (hydrosfääri): koostuu merien, mantereiden ja ilmakehän vesistä

> Maapallon syntyessä koostui metaanista, vesihöyrystä, typestä, hiilidioksidista, vedystä ja ammoniakista, maapallon jäähtyessä vesihöyry tiivistyi ja syntyi meriä, järviä, jokia ja pohjavesiä, myöhemmin kehittyi alkeellisia eläimiä; osa pystyi yhteyttämään (happi reagoi vedyn kanssa--> vettä)

> suurin osa vesistä suolaisia ~ makeaa alle 3 %

>  Makeasta vedestä on sitoutunu jäätiköihin ja lumeen

> juomakelpoinen vesi on jakautunut epätasaisesti maapallolle

> Osa pintavettä, suurempi osa pohjavettä

> Vesivarasto pieni, mutta siitä kulkee paljon vettä, koska kaikki veden kiertokulussa oleva vesi kulkee ilmakehän kautta

> Myös joissa ja järvissä on pieni vesivarasto, vaikka vettä kulkee paljon 

> Jäätikkö- ja pohjavesivarastot ovat suuret, mutta vesi vaihtuu hitaasti

> vesi liikkuu jatkuvasti ja muuttaa olomuotoaan kierron aikana

> Hydrologinen kierto: Ylläpitää Auringon säteilyenergia ja Maan painovoima, 

• Auringon lämpösäteily haihduttaa vettä meristä ja mantereelta ilmakehään
• Tuuli kuljetaa sitä
• Suurin osa sataa mereen saman tien, kiertokulku siis nopea merellä 
• Loput kulkeutuut ilmavirtauksessa mantereelle

> Haihtuminen (evaporaatio): Lämmöstä johtuvaa (Aurinko ja vulkaanisilla alueilla maa), pintavedet ja kasvit, tuuli/kuiva ilma sekä matala ilmanpaine lisäävät

> Transpiraatio: Kasvien ja eläinten elintoimminot vapauttavat vettä ilmakehään

> Ilmakehässä vesihöyry tiivistyy; muodostuu pisaroita - satavat alas maan vetovoiman takia

    - Osa sateesta imeytyy maan pinnan alle ja kiinnittyy maahiukkasiin tai suotautuu pohjavedeksi

    - Osa posituu pintavaluntana maan päältä - osa pintakerrosvaluntana pintakerroksesta

    - Vesistöihin kulkeutunut vesi päätyy mereen tai haihtuu

> Kosteus voi tiivistyä viilealle pinnalle kasteeksi tai härmistyä josta syntyy kuuraa

> Maavesi: Maaperään sitoutunut vesi; kiinnittynyt maa-aineksien hiukkasiin eli maapartikkeleihin, vesi muodostaa kalvomaisen rakenteen niiden ympärille; ilmaa ulkopuolella, <- estää veden suotautumisen. Kasvit hyödyntävät imemällä sitä itseensä

• Kyllästynyt vesi: Ei imeydy kunnolla märkään maahan - Kuivaan maahan saattaa kestä kauankin imeytyminen 

> Pohjavesi: Maanpinnan alle imeytynyttä, pohjavesivyöhykkeeseen kulkeutunutta vettä, näillä alueilla maaperän huokoset ovt täyttyneet vedestä; ilmaa siellä ei ole lainkaan seassa, sora läpäisee prhaiten ~ savi huonoiten (kapillaari-ilmiön takia vesi nousee takaisin pintaan haihtuen ilmakehään), pinta noudattelee maanpinnan korkokuvaa; yhtyy vesistöihin, soihin ja lähteissä, 2-4 m syvyydessä (harjuilla jopa 30-50 m), korkeimmillaan lumien sulaessa sekä syyssateiden aikaan - alhaisimmillaan kesällä sekä talvella
      - akviferi: maa- tai kivilsjimuodosuma, jossa on paljon vapaata pohjavettä
      - Orsivesi: vettä läpäisemättömien maakerrosten päälle jäänyt vesikerros
      - säätelee: sadanta sekä lumien sulamisesta tulevat vedet 
      - Veden imeytymiseen vaikuttaa: maa- ja kallioperän veden johtavuus, sateen määrä ja kesto, maaston muodot, maapinnan laatu sekä kasvillisuus

> Vuorovesi: Säännöllinen veden pinnan lasku ja nousu, aiheutuu Kuun (merkittävin), Maan ja Auringon vetovoimien yhteisvaikutuksesta sekä Maan pyörimisestä akselinsa ympäri, Suoraan jonkin paikan yläpuolella oleva kuu vetää valtameren vettä itseensä; mereen syntyy pullistuma - vastakkaisella puolella vesi nousee koska Kuun vetovoima on pienimmillään, ilmiön voimakkuus vaihtelee koska meret syvyydet ja pohjien muodut vaihtelevat, myös rantaviiva, salmet ja saaret aiheuttavat kitka maan ja meren välillä (maan pyörimisliike hidastuu, kuu etääntyy hitaasti maasta)

•  vaihtelu valtamerillä 1-2 m ja itämeressä 4-15 cm
• nousuvesi (vuoksi) ja laskuvesi (luode) kummatkin kaksi kertaa vuorokaudessa 12 h ja 25 min välein
• vuorovedenvaihteluun menee aikaa 24 h ja 50 min eli se ei ole aina samaan aikaan, 28 pvän sykli (kuu ja aurinko aiheuttaa)
• tulvavuoksi: kahdesti 28 pvän  aikana kuu ja aurinko yhdistävät voimansa ja aiheuttavat erittäin voimakkaan nousuveden, uusi kuu ja täysi kuu
• vajaavuoksi: kuu on suorassa kulmassa maahan nähden, tulee tavallista matalampi nousuvesi, kuun kierron ensimmäisen ja neljänneksen aikaan 

> Vesitase: Valuma-alue on vedenjakajan rajaama alue, koostuu maa- ja vesialueesta josta vesi poistuu 

• Vedenjakajat ovat valuma-alueen reunoilla olevia korkeampia maastokohtia
• vesistöalue muodostuu useammasta valuma-alueesta, joiden vesi päätyy samaan laskujokeen
• mitattaessa otetaaan huomioon alueelle satanut vesi (P), alueelta haihtunut vesi (E) ja pinta- ja pohjavesivaluntana poistunut vesi (R), yksikkö millimetreinä
• Yhtälö deltaS=P-E-R
• Jos alueella sataa enemmän kuin vettä poistuu vesivarastojen määrä kasvaa~ jos taas poistuu enemmän kuin sataa niin se pienenee

Barbadoksen maanpinta läpäisee hyvin vettä, joten siellä on runsas pohjavesiverkosto ja valuma-alueita joita halutaan suojella. Siellä on vuorovettä http://fi.wisuki.com/tide/5453/worthing <-- osoitteesta voi seurata tilannetta

Tuulet

5 kpl tuulet- tyyntä myrskyn edellä

> Tuuli: ilman liikettä, tasoittaa Auringon lämmön epätasaisen jakautumisen aiheuttamien lämpötila ja ilmanpaineen eroja

> Konventio: Aurinko lämmittää maan pintaa; ilma ja maa lämpenevät, lämmin ilma laajenee ja kevetessään kohoaa ylöspäin

      - matalapaine : ilmaa kohoaa suuria määriä ylöspäin 

      - korkeapaine: kohoava ilma jäähtyy; muuttuu raskaaksi, kääntyy ilmakehässä sivuille ja  laskeutuu alas; suuret määrät nostavat ilmanpainetta

> Tuulen synty: Ilmanpaine-erot pyrkivät tasaantumaan; ilmaa virtaa korkeapaineeseen matalapaineeseeen, mitä suurempi ero, sitä kovempi tuuli.

> Tuulen suuntaan (puhallus suunta) vaikuttaa:
   Ilmapaine-erot
   Maan vetovoima
   coriolisilmiö
   maanpinnan kitka

> Päiväntasaajalla on pysyvä matalapaine, koska aurinko lämmittää maanpintaa ja merta ympäri vuoden jotka lämmittävät ilmaa. Lämmennty ilma lähtee kohoamaan ylöspäin ja ilmanpaine alenee. Ilma kohoaa ja troposfääriin asti ja kääntyy pohjoiseen ja etelään. Ilma laskeutuu noin. 30. leveysateilla; syntyy korkeapainealueita eli hepoasteita joilta ilma virtaa pasaatituulina päiväntasaajalle. Coriolisilmiö kääntää tuulet koillis- ja kaakkoispasaatiksi.

> Navoille aurinko paistaa vähiten joten ilma siellä on kylmää. Laskevat ilmavirtaukset aiheuttavat korkeapainee. Sieltä puhaltavat kylmät tuulet etelään ja coriolisilmiö kääntää ne itätuuliksi. Hepoasteiden korkeapainealueilta ilma virtaa pohjoiseen länsituulina. Ilmamassat kohtaavat, kylmä ilma pakottaa, syntyy polaaririntaman matalapainealue jossa syntyy liikkuvia matalapaineita, sykloneita

> Planetaariset ilmapaine- ja tuulivyöhykkeet aiheuttavat suuria ja pysyviä ilmiöitä ilmakehässä

   - päiväntasaajan matalan alueilla ilmavirtaukset aiheuttavat kosteuden tiivistymisen sekä rajuja kuuroja päivittäin

> Hepoasteiden korkeapainealueilla ilma on kuivaa ja aurinkoista 

> polaaririntaman matalapaineet tuovat 40.-70. Leveysasteille sateita ja epävakaisuutta ~ navoilla yleensä pilvetöntä, kirkasta ja kylmää korkeapaineen laskevien ilmavirtauksien takia

> Auringon zeniittiasema (pohjois-eteläsuunta) ja koko planetaarinen ilmapaine- ja tuulijärjestelmä (pohjois-eteläsuunta) liikkuvat. 

> Monsuunituulet: Vuodenaikaistuulia, aiheutuvat mantereen ja meren erilaisesta lämpenemisestä

     - kesämonsuuni: Aasiassa, kun auringon zeniittiasema siirtyy keväällä pohjoiselle pallonpuoliskolle jolloin Aasian manner lämpiää, kehittyy matalapaine joka vetää kosteaa ja lämmintä ilmaa Intian valtamereltä. Sateinen

     - talvimonsuuni: Aasian manner jäähtyy nopeasti; korkeapaine, meret jäähtyvät hitaammin; matalapaine, puhaltaa mantereelta merelle, 'kuivaa' 

> Paikallistuulet: pieniä, vuorokauden mukaan, suuntaavaihtelevia, 

     - merituuli: aurinkoisena ja tyynenä kesäaamuna maa lämpiää mereä nopeammim; matalapaine. Ilmavirtaukset vetävät tilalle mereltä ilmaa. Aamulla heikko, iltapäivällä kohtalainen

     - maatuuli: illalla auringonlaskun jälkeen, puhaltaa maan korkeapaineesta merelle, heikko, tuo joskus saaristoihin lämmintä ilmaa auringonlaskun jälkeen

     - rinnetuuli: Syntyvät vuoristoissa vuorenrinteen ja laakson lämpötilaeroista; Päivällä rinne lämpenee, ylös muodostuu matalapaine, korvaava ilma virtaa laakson pohjalta ylös <- Laaksotuuli. Yöllä tilanne on päinvastainen. Puhaltavat aina kylmästä lämpimään

    - Valumatuuli eli kylmä laskutuuli: Puhaltavat vuoristoista, ylängöiltä sekä jäätiköiltä, syntyy kun ilma jäähtyy ylängöllä, jäähtynyt ilma laskeutuu vuorenrinnettä alas, nopeus yleensä alle 20 m/s

     - Föhntuuli eli lämmin laskutuuli: Syntyy kun kostea ilma kohoaa ylös vuoren rinnettä, ilmassa oleva kosteus tiivistyy sateiksi meren puolelle, Tiivistymisessä vapautunut lämpö hidastaa jäähtymistä, vuoren ylittänyt kuiva ilmamassa lämpenee nopeasti, tavallista Alpeilla sekä Skandeilla

> Myrskytuulet: Voimakkaan matalapaineen yhteydessä ayntyvät tuulet saattavat yltyä myrskyksi, keskituulen nopeuden oltava yli 21 m/s ,
      - Hirmumyrsky: 33 m/s; esiintyy yleensä päiväntasaajan molemmilla puolilla loppukesästä, vähintään 26 asteen merivesi; yllä matalapaine
     
      - Trooppiset pyörremyrskyt: Elinikä päivistä kuukausiin

      - Tornadot: voimakkaita, pyörteisiä, supppilomaisia, muodostuvat yleensä ukkospilvien yhteydessä, elinikä alle 10 minuttia

      - Trombit: Pienialaisempia kuin tornadot, lyhyt ikäisiä, myrskytuulia, Suomessakin voi esiintyä

> Syöksyvirtaus: ukkospilvestä laskeutuu voimakas kylmän ilman virtaus, tuuli voi olla hetkellisesti jopa 50 m/s, puut kaatuvat samaan suuntaan

> Suihkuvirtaukset (jetvirtaukset): Troposfäärin yläosassa esiintyviä tuhansia kilometrejä pitkiä tuulia, ne aiheutuvat troposfäärin lämpö- ja ilmapaine-eroista, polaaririntaman suihkuvirtaukset keskileveyksillä lännestä itään päin ja sen on voimmakkain, aaltoilu vaikuttaa säätilojen ja matalapaineiden kehittymiseen



Barbadoksella ei juurikaan ole trooppisia myrskyjä. Hurrikaani vaikuttaa noin 3,6 vuoden välein ja suoraan myrsky osuu vain 19,8 vuoden välein. Hurrikaani vaara kuitenkin on kesä-lokakuussa. Aktiivisin  sadekausi on heinä-marraskuu, mutta sadetta tulee ympäri vuoden.

Ilmakehä ja ostoni

Kappaleen 4 (Ilmakehä - Suojaa ja suodattaa) tiivistelmä

> Ilma on kaasuseos joka sisältää typpeä 78%, happea 21%, argonia alle 1% ja hiilidioksidia 0,04%. Pieniä pitoisuuksia myös muita kasuja

> Atmosfääri (ilmakehä) koostuu kerroksista, mutta kemialliset koostumukset ovat melko samanlaiset; tiheys vain pienenee korkeuden kasvaessa, ei selkeää ylärajaa. Ilmakehässä on myös vesihöyryä sekä kiinteitä aineita kuten tuhkaa ja pölyä

   Lämpötilan mukaan jaoteltu:

1. Troposfääri: Alin kerros (päiväntasaajalla ylettyy 16 kilometriin ja navoilla 8 kilometriin, Lähes kaikki havaitsemamme sääilmiöt, lämpö peräisin auringosta ja syvemmältä maapallon pinta-kerrokseen joutuneesta lämmöstä. Tropopaussi on troposfäärin yläosa; ilma saavuttaa taso jossa viileneminen  ja kohoaminen lakkaa, keskimääräinen lämpötila -60 astetta, harva ilma
2. Stratosfääri on troposfäärin yläpuolella. Siellä on otsonikerros, joka imee imee voimakkaasti ultraviolettisäteilyä. Mahdollistaa elämän säilymisen. Helmiäispilvet (talvikuukausina havaittava pilvi joka syntyy vuoriston yli puhaltavasta voimakkaasta ilmavirrasta, lämpötila esiintymiskorkeudella alhainen) ainoa silmin nähtävä ilmiö. Stratopaussi on on stratosfäärin yläraja. Se sijaitsee 48 kilometrin korkeudessa. Lämpötila pysyy vakiona 20 kilometriin asti. Sitten ultraviolettisäteilyn absortoimisen (imeytymisen) takia se nousee lähes nollaan
3. Mesosfääri: Absurdoi vähän auringon energiaa ja lämpötila laskee ylöspäin mentäessä. Meteoroidit (avaruudesta saapuvat hehkuvat tähdenlennot törmäävät ilmakehään hajoten) ovat tunnetuimpia ilmiöitä samoin harvinaiset valaiset yöpilvet (tomun aiheuttamia jääkiteistä muodotustuneita pilviä, heijastavat auringon valoa)     Ylärajana on mesospaussi 80-90 km:n korkeudessa, lämpötila noin -100 astetta 
4. Termosfääri: Ylin ilmakehän kerros, lämpötila nousee; lämpö suurimmaksi osaksi peräisin Auringon lyhytaaltoisesta säteilystä), ainetta harvassa. Ionosfäärissä, termosfäärin alaosassa, kaasut ionisoituneessa muodossa, esiintyy revontulia ( syntyvät kun Auringosta tulevat protonit ja elektronit törmäävät ilmakehän atomeihin ja molekyyleihin) joita on Auringonpilkkumaksimin aikaan on vähemmän
5. Eksosfääri: kaikkein uloin osa, pääosin vetyä ja heliumia

> Magnetosfääri: Maan magneettikentän vaikutusalue, yltää kauas ilmakehän ulkopuolelle, aiheutuu Maan ytimen virrasta, ohjaa aurinkorulen poispäin maasta

>Auringon säteily etenee avaruudessa valon nopudella

>Aurinkovalo on ilmakehän yläosaan saapuva lyhytaaltoisen säteilyn määrä, puolet niistä saavuttaa maanpinnan, viidesosa absurdoi ilmakehään ja loput heijastuu pilvistä tai siroa takaisil avaruuteen

> Troposfäärin kaasut päästävät lävitseen Auringon lyhytaaltoisen säteilyn, mutta estävät maanpinnalta heijastuvaa pitkäaaltoista lämpösäteilyä menemästä avaruuteen

> Latentti eli piilevä energia

> haitalliset röntgen- ja gammasäteily absorboituvat termosfäärin happi- ja typpimolekyyleihin

> Albedo (heijastuskyky): pinnan tai kappaleen kyky heijastaa säteilyä, vaaleat heijastavat hyvin toisin kuin tummat pinnat koska ne imevät sätelyä itseensä

  

>  Kasvihuone kaasuja: vesihöyry, hiilidioksidi, metaani

> maapallolla ei voisi elää ilman kasvihuoneilmiötä, sillä sen vuoksi osa lämmöstä ei poistu maapallolta. Ihmiset kuitenkin pahentavat sitä

> Otsoni: sijaitsee stratosfäärissä n. 20-15 km, reagoi muiden aineiden kanssa helposti, molekyylit absurdoivat uv-säteilyn vaarallisimpia aallonpituuksia

aikavyöhykkeet ja leveysasteet

Kappaleen 3 (Maa pyörii radallaan) tiivistelmä



> Maapallo on 23,5 astetta kallella kiertorataan nähden ja pyörii itään; yksi pyörähdys kestää 24 tuntia (aurinkovuorokausi)

> Tähtivuorokausi, on aika joka kuluu maapalloon pyörähtämiseen akselin ympäri suhteessa kauempana sijaitseviin tähtiin, noin 4 minutuuia aurinkovuorokautta lyhyempi

> Coriolisilmiö aiheutuu kun maa pyörii itsensä ympäri. Seurauksena on mervirtojen ja tuulien kääntyminen, navoilla ja päiväntasaajilla heikoimmillaan ja keskileveyksillä voimakkaita

> Maapallolla on 24 aikavyöhykettä. GMT:n (Greenwich mean time) lähtökohtana on että nollameridiaani kulkee Greenwichin observatorion kautta
         - Kyseisessä pituuspiirissä 7,5 astetta itään ja länteen noudatetaan GMT-aikaa
         - itään mentäessä lisätään tunteja ja länteen mennessä vähennetään


> 1h=15 astetta. Perustelu: maapallon ympärysmitta on 360 astetta ja se jaetaan 24 tunnilla.
         

>kansainvälinen päivämääräraja (180 astetta itäistä ja läntistä pituutta) sijaitsee  Tyynellämerellä jossa aikavyöhykkeet kohtaavat. Sen ylittäessä itään päin siirrytään edelliseen vuorokauteen ja länteen päin mennessä ollaan perillä vuorokausi                     myöhemmin

> UTC (universal time, coordinated) eli koordinoitu yleisaika on käytännössä vanha GMT-järjestelmä, mutta tarkempi; se ottaa huomioon maan epätasaisen pyörimisliikkeen ja tasaa sitä karkaussekunnin verran. Se on syrjäyttänyt GMT-aikavyöhykejaon
        -Suomessa on UTC +2

> Leveydeltään suuret valtiot jakautuvat eri aikavyöhykkeisiin käytännöllisien ja taloudellisien syiden takia. Esim. Yhdysvallat (5 eri aikavyöhykettä). Kiinassa on käytössä vain yksi aikavyöhyke

> Kierros auringon ympäri kestää 365 päivää ja 6 tuntia --> joka neljäs vuosi lisätään ylimääräinen päivä, karkauspäivä, helmikuuhun


> Koska maan kiertorata on elliptinen (hieman soikea) ja aurinko on ellipsin toisessa polttipisteessä, maa on tammikuussa lähimpänä aurinkoa eli perihelissä. Kiertonopeus on suurempi -> pohjoisen pallonpuoliskon talvi on viisi päivää lyhempi kuin kesä
        - Aphelissä maa on kauimpana auringosta


> Vuodenajat johtuvat maan kierrosta Auringon ympäri sekä akselin kallistumiskulmasta. Auringon paistaessa kohtisuoraan Kravun kääntöpiirille on pohjoisella pallonpuoliskolla kesä, kun taas auringon paistaessa kohtisuoraan Kauriin kääntöpiirille pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi


> Kravun kääntöpiiriltä Kauriin kääntöpiirille on alue joka saa vuodenajasta riippumatta paljon aurinkoa; lämpösäteilyä tulee tasaisesti koko ajan eli siellä on aina kesä


> Kaamos on ajanjakso jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Phjoisella ja eteläisellä napapiirillä, mitä lähemmäs napoja mennään, sitä pidempi on kaamosaika


> Zeniitti on taivaan lakipiste. Korkein kohta, josta auringon säteet paistavat keskipäivällä suorimmin maanpintaa kohti. Tällöin auringon lämpö- ja säteilyvaikutus on suurin


> Kesäpäivän seisaus: aurinko paistaa zeniitistä Kravun kääntöpiirille
   Syys- ja kevätpäivän tasaus: Aurinko paistaa kohti suorasti päiväntasaajalle (yö ja pvä yhtä pitkiä)
   Tavlipäivän seisaus: Aurinko paistaa kohtisuoraan Kauriin kääntöpiirille

> Tropiikki: kääntöpiirien välinen alue, aina kesä, jatkuvasti paljon auringon säteilyä


> Kalottialue: Vähäinen auringon säteily koko vuoden, koska säteet osuvat maahan viistosti laajalle alueelle. Talvella kaamos


> Keskileveyksien alue on tropiikin ja kalottialueen välissä; ei kaamosta mutta aurinko ei paista myöskään zeniitistä

    

    















Barbados on saarivaltio Atlantin ja Kuubanmeren välissä, joten sen aikavyöhyke on -4 GMT ja kesäaikaa valtiolla ei ole käytössä.  
      Barbados jää kravun kääntöpiirin ja päiväntasaajan väliin. Leveysasteella 13,1 ja pituusasteella -59,5